Kynsi, part 2

Minnin kynsi on parantunut mielestäni tosi hyvin ;) Eli tästä....



...tähän:



Side otettiin pois, jotta haava voisi kuivua, eikä alkaisi märkiä. Öisin ja meidän poissa ollessa Minnillä on sukka tai side jalassa. Nyt Minnillä siis kauluri päässä, ja parka ei pääse sängyn alle nukkumaan. Minni on kuitenkin piristynyt tosi paljon vaikkei jaksakaan pomppia pitkiä matkoja. Yritän järjestää Minnille mahdollisimman paljon aivotyöskentelyä jottei ihan turhautuisi. Toivottavasti paraneminen jatkuu yhtä hyvin kuin on tähän mennessäkin mennyt.

Kynsi, part 1

Eilen, kun oli menossa vetämään sitä koirakerhoa, huomasin että maassa on verta. Tajusin että se on tullut Minnin etutassusta ja luulin että neiti on astunut lasiin. Kävelimme aulaan, jossa otin Minnin syliin ja kerroin vahtimestarille tilanteen. Hän kuivasi Minnin tassun verestä ja kun katsoin tarkemmin, huomasin että Minniltä puuttuu koko kynsi. Vaksi sitten toi lisää paperia ja laittoi Minnille muovipussin paperien päälle, jottei tassuun menisi mitään likaa. Tässä vaiheessa Minni oli jo yhdistänyt vaksin kipuun ja sitä tosiaan piti pitää lujaa kiinni, että pysyisi paikallaan.
Vanhempani sitten onneksi olivat lähellä autollaan, ja ottivat Minnin mukaansa. Ensin ajattelimme, että viemme Minnin Viikkiin päivystykseen, mutta saimme ajan Mevettiin.
Eläinlääkärissä muovipussiin oli parin tunnin ajalta jo kerääntynyt aika paljon verta, ja el päätti nukuttaa Minnin. Neiti sai piikin pyllyyn ja yritti kyllä sinnikkäästi pysyä pystyssä, mutta meni lopulta makuulle. Kymmenen minuutin kuluessa Minni oli aivan nukuksissa, joten el vei sen takahuoneeseen operoitavaksi. El epäili aluksi, että tassussa olisi myös ihan haava, ettei pelkästä kynnestä lähtisi niin paljon verta. Pian hän tulikin jo kertomaan, että Minniltä on irronnut kynsi _juurineen_. Ei siis mikään ihme miksi Minniin oli sattunut niin paljon. Luultavasti kynsi oli jäänyt ritilään tms. kiinni ja siitä sitten repeytynyt. Ei kyllä Minni sanonut mitään, joten en huomannut missä kohtaa se kävi. Hoitaja toi Minnin ja se nukahti saman tien eläinlääkärin lattialle. Pariksi päiväksi kipulääkettä ja antibiootteja. Saimme ohjeeksi, että sidettä pitää pitää niin kauan, kunnes kohta näyttää paremmalta. Ja että saa kävelyttää mutta koiran rajojen mukaan.
Autossa Minni taas nukahti, ja kotona ei suostunut tekemään pissaakaan ulos. Meni vain nukkumaan säkkituoliin. Laitoin peiton päälle, koska yleensä narkoosin jälkeen koirat palelevat.
Tänään aamulla Minni kävi vain pihalla pissillä ja itse käytin sen yhdeksän aikaan tien päässä. Sinne asti Minni pomppi kolmella jalalla ihan mallikkaasti, mutta takaisin päin sitten ei enää huvittanut mennä. Huilattiin siinä sitten viitisen minuuttia ja käveltiin rauhallisesti kotiin. Pari pysähdystä, mutta muuten ihan hyvin.
Nyt Minni on nukkunut koko päivän ja uinuu varmasti vielä pitkään.

Näyttelykoulutus...

...alkoi torstaina. Minni antoi Anninan kopeloida hyvin, vähän oli jäykkä ja nojasi minuun, mutta muuten ihan hyvin. Mutta. Liikkeet ei sitten mennytkään niin hyvin, Minni veti heti jarrun päälle, jos vähänkin veti näyttelyhihnasta. Se on sitten tämän viikon projekti. Pitää muutenkin alkaa pyytämään ihmisiä kopeloimaan joka kohdassa neitiä, jos näyttelyt olisivat syksylle haaveissa.. Ensi viikolla alkaa koirakerhon vetäminen, ja agility alkaa 22.9, kahden viikon kuluttua.
Minnillä on lonkka- ja kyynärkuvaukset lokakuussa ja samalla peilataan myös silmät. Toivottavasti Minnillä olisi hyvät lonkat yms, agilityn kannalta.

Eikö ne juoksut voisi jo alkaa?

Vaikuttaa tosiaan siltä ettei me päästä tänä syksynä mihinkään treeneihin.. No keväällä sitten. Luin yhdeltä palstalta että juoksut voisi jäädä välistä?
Tuntuu että kaikki on ottamassa pentua, ja muutenkin olisi ihana jos olisi sellainen pieni pallero kotona ;D Mutta pentukuumetta hillitsee ainakin vähän se, kun muistaa ne pissa- ja kakkarumbat.

Syksyisiä kuvia

Eli kuvia muutaman viikon ajalta. Vaihdoin taustankin, jospa kesä pysyisi pidempään..

Syksy

Syksyksi on varattu paaaljon tekemistä. On agility-, toko- ja näyttelytreenejä, ja itse käyn dogsitter-kurssia ja vedän koirakerhoa 4-6 luokkalaisille..

Mutta.
Minnillä on alkamassa juoksut muutaman viikon sisään ja kaikki tekeminen on suunniteltu niin, että Minnillä olisi ollut jo juoksut... Joten luultavasti suurin osa agilitystä, näyttelytreeneistä ja tokosta jää pois. Ja koirakerhossakin Minnin piti toimia esimerkkikoirana..
Agilitykurssi alkaa 22.9 Koirakoulu Kompassissa, Yaelin vetämänä. Olisin kovasti toivonut pääseväni tuonne, mutta onneksi kurssi korvataan, koska se on jo maksettu.
Näyttelykurssikin menee ainakin osin ohi, mutta eiköhän senkin voi korvata jotenkin.. Se on muuten Vesikoirat ryn järjestämä ja alkaa teorialla 3.9 eli ensi torstaina.

Itsellä siis alkoi juuri tuo dogsitter-kurssi, joka on koko syksyn kestävä prosessi. Se vie kyllä paljon aikaa ja tosiaan aika väsyttävää (esim. tänä viikonloppuna pe 17-20, la ja su 10-16) Mutta onneksi kurssilla on kivaa!
Koirakerhosta sen verran, että se on Minnillekin ihan hyvä, koska ei ole tuon ikäisten kanssa juuri tekemisissä ja muutenkin tekee hyvää sosiaalisen puolen kannalta.

Hauskaa syksyä kaikille!

Kuvia leireilystä

Kolilla päästettiin koirat irti juoksemaan ja kamera ei oikein pysynyt mukana tahdissa..






Minni matkusti takapenkillä ja Maggie häkissä takakontissa, koska se hermostui ollessaan muualla kuin häkissä autossa.



Maggie <3 kamera ;)



Maggie

Ohjaajan taidonnäytteitä käyttölinjaisen labbiksen Funin kanssa:





Leiristä ei ole oikein muita kuvia, koska kamera hukkui. Ja löytyi vikana päivänä..

Ja lisää leireilystä

Eli lauantaina jäin matkaan.
Kävimme hotellissa syömässä, ja kun tulimme takaisin, käytävälle asti kuului ulinaa. Maggie´hän se siellä ulisi, ja Minni näytti vähän kärsivältä. Menimme vielä lyhyelle lenkille ja sen jälkeen ohjelmassa oli Maggien pieni pesu ja harjaussessio. Omistaja oli kehottanut meitä pitämään Maggie boxissaan yöt ja ajat jolloin emme olisi sen kanssa. Oli kulma tuhonnut muutaman kerran hotellihuonetta...
Aamulla pääsimme jatkamaan matkaa, ja kahdeltatoista olimme perillä. Perillä satoi vähän aikaa, mutta onneksi alkoi aurinko paistaa pian. Mökki, johon meidät aitettiin asumaan oli pieni. Kaksi kerrossänkyä, pieni jääkaappi, pöytä ja pieni kaappi. Hyvä että saimme mahdutettua koirien häkit ja omat tavarat sinne, kunnes meille kerrottiin että meille tulee vielä yksi kämppis. Onneksi ei tullut isoa koiraa, vaan toinen amerikancockeri (kesäturkissa) Sohvi ja omistajansa Heta. Kun koirat jäivät yksin ensimmäisen kerran, huomasimme että Minni on ihan hiljaa, ja Maggie inisee -> Sohvi alkaa ulvoa -> Maggie alkaa ulvoa. Minni näytti aina vähän tylsistyneeltä kun kävin katsomassa.
Leirillä menimme ensin temppukoulutukseen, mutta koska oli niin järjettömän kuuma, ja unohdin veden, ei oikein voinut tehdä mitään. Paitsi että Minni oli niin kuumissaan että kierähti ensimmäisen kerran elämässään selän ympäri viileällä nurmikolla. Ainakin kotona aletaan opettelemaan kasia. TOKOssa oli vain pari minun lisäkseni (siis leirillä 74 leiriläistä) jotka olivat opettaneet koiralleen TOKO liikkeitä. No, se oli aloittelijoiden leiri, joten ei sille voi mitään. Harjoiteltiin katsekontaktia ja maassa pysymistä.
Seuraavina päivinä meillä oli sekalaista ohjelmaa ilman koiria ja niiden kanssa, ja koulutuksissa oli TOKOn ja temppuilun lisäksi agilityä (jee) ja juniorhandleriä. Jh:sta saimme paljon vinkkejä joista on varmasti vielä hyötyä. Agilityssä oli vähän tyhmää, ettei koiraa voinut päästää irti, mutta Minnille alkoi löytyä vauhtia, erityisesti kepeillä, kun hihkuin koko ajan etttä mahtavaa mennään kepeille. Tietysti vielä käsiavuilla, mutta Minni on tainnut tajuta sen idean ;D Kokeilimme myös ihan hyppyjä ja putkea jotka menivät loistavasti. Yritän kovasti miettiä, että menenkö agility A- vai B-kurssille, vaikka meille suositeltiin B:tä. Mutta jos ne muuta koirat osaa jo kaiken jaja..
Kokonaisuudessaan leirillä oli tosi mahtavaa ja voitimme jopa ryhmäkilpailun ryhmämme kanssa (neljä amerikancockeria (leirillä olleista viidestä) ja yksi normi cockeri + Minni). Minni oppi leirillä tulemaan toisten koirien kanssa paremmin toimeen, ja muitakin perroja tavattiin. Even Cara oli aika paljon Minnin oloinen, vieraat ei juuri kiinnostaneet. Cara oli muutenkin todella samanlainen kuin Minni, ja tulivat Minnin kanssa hyvin toimeen. Siis istuivat vierekkäin välittämästä toisistaan :).
(Kone ei suostu lisäämään kuvia, laitan myöhemmin)

Mökkelyä ja Leireilyä

Eli juhannusta edeltävänä torstaina lähdettiin vuokramökille, Saimaan rannalle. Minni sai uida kuinka paljon vain jaksoi ja neiti jaksoi vaikka kuinka pitkään ;D. Kuvat kertovat enemmäin kuin tuhat sanaa:









Sunnuntaina ajoimme takaisin kotiin, ja aloin pakata Kennelliiton järjestämälle GouHau-leirille. Juuri ja juuri sain kaiken mahtumaan kahteen laukkuun, ja maanantaina lähdimme äitini kanssa hakemaan kaveriani Juliaa ja tämän lainakoiraa Maggietä. Olimme n. yhdeksän aikaan aamulla Julialla ja odottelimme jonkun aikaa Maggietä. Etukäteen saimme tietää vain Maggien nimen, ja sen että se on amerikancockeri, vuodenikäinen, musta ja tosi vilkas. Kun Maggie vihdoin tuli, huomasimme että se tosiaan on Vilkas, isolla Veellä. Maggie matkusti omassa boxissaan takakontissa ja Minni turvavaljaissa takana minun ja Julian välillä. Leiri alkoi vasta tiistaina, joten yövyimme yhden yön Kolilla, Sokoksen hotellissa. Illalla menimme pitkälle lenkille koirien kanssa, ja huomasimme että Maggie ei oikein ollut koskaan ollut metsässä, ja jännitti vähän kaatuneita puita. Pian myös ymmärsimme miksi Maggie ei ollu käynyt metsässä:



Jatkan huomenna :)

Leiri

Tänään oli vika päivä leirillä, ja koko leiri on ollut todella mahtava! Leirillä on käyty agilityä, TOKOa ja koiratanssia. Lisäksi meillä on ollut vähän koirahierontaa ja koiran ensiapua. Vaikka joka päivä on ollut vain kolme tuntia leiriä, se on ollut aika väsyttävää.
Leirillä oli meidän lisäksemme viisi muuta koirakkoa. Leiri oli suunnattu nuorille ja (jostain systä..) poikia ei leirillä ollut yhtäkään. Leirillä oli lagotto Max, labbis Choko, suomenlapinkoira Frodo, kääpiövillakoira Manu ja schapendoes Iita. Iitasta Minni sai heti tokana päivänä leikkikaverin ja kävimme läheisessä puistossa päästämässä koirat vapaaksi.

Agilityssä kävimme läpi kaikki esteet (paitsi keinu). Minnin suosikiksi nousivat yllättäen putki ja puomi. Ensimmäisen kerran, kun kokeilime putkea, ajattelin ettei se ikinä suostuisi mennä siitä läpi. Mutta muutaman kokeilukerran jälkeen se suorastaan ryntäsi putkeen. A-estettä Minni pelkäsi hiukan, mutta sekin alkoi sujua. Pussin kanssa olin myös varma ettei se mene sieltä, mutta tänään meni, vaikkei kukaan pitänyt pussin suuta auki. Muutaman kerran otettiin pientä rataa, ja ongelmaksi muodostui kepit. Minni ei kerta kaikkiaan tajua, miksi pitäisi mennä niistä, kun voisi vaan juosta seuraavalle esteelle. Syksyllä menemme ehdottomasti agility kurssille!

TOKOssa kertasimme perusjuttuja, koska olin ainoa, joka oli esim. harjoitellut sivulle tuloa. sain vinkkejä perusasennon parantamiseen ja paikalla makuuseen.

Koiratanssissa harjoittelimme muutamaa temppua, mm. peruuttamista. Koiratanssi ei kyllä taida olla minulle oma laji, mutta ihan hauskaa on opettaa temppuja ;D

Koirahieronnassa Minni rentoutui tosi nätisti ja huomasi kuinka se nautti siitä. Varsinkin takajaloissa oli vähän jumeja. Ehdottomasti aion jatkaa neidin hieromista.

Vanhempi kuva karvaisesta Minnistä.. Laiska omistaja ei jaksa ladata uusia kuvia kameralta koneelle.