Pienen pieni perro pentu <3
lauantai 27. syyskuuta 2008
Minni 1 v!
Joo-o. Minni on jo 1 vee. Ihmeellistä, miten pienestä pallerosta on kasvanut ISO tyttö. Tai siis. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa:
Pienen pieni perro pentu <3
Pienen pieni perro pentu <3
keskiviikko 17. syyskuuta 2008
Päivitystä
Alkuun kuvia..
Minni ihmettelee kameraa
Onnistuin tallentamaan Minnin hyppäämässä hanska suussa. (Gasellikuva)
Toinen hyppy, tällä kertaa kohti kameraa
Tämä on otettu Minnin hyppäämässä ylös päin (yritti saada hanskaa) Mutta en osaa kääntää kuvaa, joten..
Tuonne oikealle tuli uusi kuva ja lisäilen sinne linkkejä koirakavereiden sivuista. Siellä on nyt vasta yksi linkki, Caba-veljen blogin linkki. Toivottavasti sinne saisi useampiakin linkkejä..?
Täällä sataa >_< ei kiva. Kun ei pääse lenkille. Ei siinä, etten itse lähtisi, mutta koira ei lähde ;D Ainakaan ilman hihnasta kiskomista Minniä ei saa ulos. *Huok*
Minni ihmettelee kameraa
Onnistuin tallentamaan Minnin hyppäämässä hanska suussa. (Gasellikuva)
Toinen hyppy, tällä kertaa kohti kameraa
Tämä on otettu Minnin hyppäämässä ylös päin (yritti saada hanskaa) Mutta en osaa kääntää kuvaa, joten..
Tuonne oikealle tuli uusi kuva ja lisäilen sinne linkkejä koirakavereiden sivuista. Siellä on nyt vasta yksi linkki, Caba-veljen blogin linkki. Toivottavasti sinne saisi useampiakin linkkejä..?
Täällä sataa >_< ei kiva. Kun ei pääse lenkille. Ei siinä, etten itse lähtisi, mutta koira ei lähde ;D Ainakaan ilman hihnasta kiskomista Minniä ei saa ulos. *Huok*
tiistai 16. syyskuuta 2008
Hui!
Minni tänään metsässä "Kukkulan kuningatar"
Eilen (maanantaina) iltapäivällä tulin koulusta normaalia aikaisemmin (mukava ope ;D). Kotiin tullessani huomasin, että Minni ei tullutkaan tervehtimään, mitä yleensä aina tulee. Pian huomasin myös hajun. Minni oli tehnyt kahdet kakat ja yhden pissan. Ulosteet olivat löysää ripulia ja haisivat järkyttävälle. Minnin huomasin makaavan säkkituolissa, katsellen 'alta kulmien' minua. Istuin sitten Minnin viereen ja katsoin ikenien värin. Tässä vaiheessa pelästyin todella; Ne olivat vaaleat. Kokeilin samantien pulssin ja soitin vanhemmille. Selittäessäni Minnin tilaa, veljeni meni rauhoittelemaan Minniä ja antamaan jauhelihaa. Kuulin keittiöstä asti, miten Minni murisi. SItä se ei ole tehnyt koskaan, jollei ole luuta mitä vahtia. Jauhelihaa se haistoi, mutta _vain_ haistoi. Maailman ahnein otus ei ottanut _jauhelihaa. Siinä alkoi tulla jo itku kurkkuun. Jos se oli syönyt jotain myrkkyä? Rotanmyrkkyä? Äitini yritti soittaa kaikille eläinlääkärielle, mutta kaikki olivat varattuja, joten menimme Viikin yliopistolliseen sairaalaan päivystykseen. Minni tuntui hiukan piristyvän, kun annoin sille vettä ja huovan. Päivystykseen oli juuri meitä ennen saapunut kriittinen tapaus. Pieni koira, jolla oli jo valmiiksi tippa. Pian näimmekin itkevän omistajan, mutta koira oli ilmeisesti vielä hengissä, koska suurin osa el meni hoitamaan sitä. Tunnin odottelun jälkeen pääsimme onneksi sisään.
Meidät otti vastaan opiskelija (En olisi tiennyt, jollei lapussa olisi lukenut) joka tutki Minnin kokonaan. Tosi huolellisesti. Näkö, luut, suu yms. Kaikki. Kyseli ja kirjasi ylös Minnin taustaa ja oireita sekä rokotuksia. Mittasi kuumeen. Sen jälkeen hän sanoi, että käy näyttämässä Minniä vielä ihan oikealle eläinlääkärille. Tämä taas määräsi, että riisi-nauta-kuurille kahdeksi kuukaudeksi + vitamiineja ruokaan.
Onneksi selvittiin näin vähällä. Minni oli parempi jo siellä, mutta kotona palautui melko nopeasti omaksi itsekseen. ELi perimmäistä syytä ei oikein löytynyt, ehkä syönyt jotain kasvia tms.
Tänään koiruus on ollut oma itsensä, ja käyttäytynyt normaalisti. Onneksi.
Parin viikon kuluttua onkin jo Minnin 1 v synttärit, kaksi päivää omieni jälkeen. Kasvattaja ei valitettavasti voikkaan järjestää treffejä koko pentueelle, joten tapaamme Caba-veljen ja omistajan synttäreiden kunniaksi.
Eilen (maanantaina) iltapäivällä tulin koulusta normaalia aikaisemmin (mukava ope ;D). Kotiin tullessani huomasin, että Minni ei tullutkaan tervehtimään, mitä yleensä aina tulee. Pian huomasin myös hajun. Minni oli tehnyt kahdet kakat ja yhden pissan. Ulosteet olivat löysää ripulia ja haisivat järkyttävälle. Minnin huomasin makaavan säkkituolissa, katsellen 'alta kulmien' minua. Istuin sitten Minnin viereen ja katsoin ikenien värin. Tässä vaiheessa pelästyin todella; Ne olivat vaaleat. Kokeilin samantien pulssin ja soitin vanhemmille. Selittäessäni Minnin tilaa, veljeni meni rauhoittelemaan Minniä ja antamaan jauhelihaa. Kuulin keittiöstä asti, miten Minni murisi. SItä se ei ole tehnyt koskaan, jollei ole luuta mitä vahtia. Jauhelihaa se haistoi, mutta _vain_ haistoi. Maailman ahnein otus ei ottanut _jauhelihaa. Siinä alkoi tulla jo itku kurkkuun. Jos se oli syönyt jotain myrkkyä? Rotanmyrkkyä? Äitini yritti soittaa kaikille eläinlääkärielle, mutta kaikki olivat varattuja, joten menimme Viikin yliopistolliseen sairaalaan päivystykseen. Minni tuntui hiukan piristyvän, kun annoin sille vettä ja huovan. Päivystykseen oli juuri meitä ennen saapunut kriittinen tapaus. Pieni koira, jolla oli jo valmiiksi tippa. Pian näimmekin itkevän omistajan, mutta koira oli ilmeisesti vielä hengissä, koska suurin osa el meni hoitamaan sitä. Tunnin odottelun jälkeen pääsimme onneksi sisään.
Meidät otti vastaan opiskelija (En olisi tiennyt, jollei lapussa olisi lukenut) joka tutki Minnin kokonaan. Tosi huolellisesti. Näkö, luut, suu yms. Kaikki. Kyseli ja kirjasi ylös Minnin taustaa ja oireita sekä rokotuksia. Mittasi kuumeen. Sen jälkeen hän sanoi, että käy näyttämässä Minniä vielä ihan oikealle eläinlääkärille. Tämä taas määräsi, että riisi-nauta-kuurille kahdeksi kuukaudeksi + vitamiineja ruokaan.
Onneksi selvittiin näin vähällä. Minni oli parempi jo siellä, mutta kotona palautui melko nopeasti omaksi itsekseen. ELi perimmäistä syytä ei oikein löytynyt, ehkä syönyt jotain kasvia tms.
Tänään koiruus on ollut oma itsensä, ja käyttäytynyt normaalisti. Onneksi.
Parin viikon kuluttua onkin jo Minnin 1 v synttärit, kaksi päivää omieni jälkeen. Kasvattaja ei valitettavasti voikkaan järjestää treffejä koko pentueelle, joten tapaamme Caba-veljen ja omistajan synttäreiden kunniaksi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
