Ja lisää leireilystä

Eli lauantaina jäin matkaan.
Kävimme hotellissa syömässä, ja kun tulimme takaisin, käytävälle asti kuului ulinaa. Maggie´hän se siellä ulisi, ja Minni näytti vähän kärsivältä. Menimme vielä lyhyelle lenkille ja sen jälkeen ohjelmassa oli Maggien pieni pesu ja harjaussessio. Omistaja oli kehottanut meitä pitämään Maggie boxissaan yöt ja ajat jolloin emme olisi sen kanssa. Oli kulma tuhonnut muutaman kerran hotellihuonetta...
Aamulla pääsimme jatkamaan matkaa, ja kahdeltatoista olimme perillä. Perillä satoi vähän aikaa, mutta onneksi alkoi aurinko paistaa pian. Mökki, johon meidät aitettiin asumaan oli pieni. Kaksi kerrossänkyä, pieni jääkaappi, pöytä ja pieni kaappi. Hyvä että saimme mahdutettua koirien häkit ja omat tavarat sinne, kunnes meille kerrottiin että meille tulee vielä yksi kämppis. Onneksi ei tullut isoa koiraa, vaan toinen amerikancockeri (kesäturkissa) Sohvi ja omistajansa Heta. Kun koirat jäivät yksin ensimmäisen kerran, huomasimme että Minni on ihan hiljaa, ja Maggie inisee -> Sohvi alkaa ulvoa -> Maggie alkaa ulvoa. Minni näytti aina vähän tylsistyneeltä kun kävin katsomassa.
Leirillä menimme ensin temppukoulutukseen, mutta koska oli niin järjettömän kuuma, ja unohdin veden, ei oikein voinut tehdä mitään. Paitsi että Minni oli niin kuumissaan että kierähti ensimmäisen kerran elämässään selän ympäri viileällä nurmikolla. Ainakin kotona aletaan opettelemaan kasia. TOKOssa oli vain pari minun lisäkseni (siis leirillä 74 leiriläistä) jotka olivat opettaneet koiralleen TOKO liikkeitä. No, se oli aloittelijoiden leiri, joten ei sille voi mitään. Harjoiteltiin katsekontaktia ja maassa pysymistä.
Seuraavina päivinä meillä oli sekalaista ohjelmaa ilman koiria ja niiden kanssa, ja koulutuksissa oli TOKOn ja temppuilun lisäksi agilityä (jee) ja juniorhandleriä. Jh:sta saimme paljon vinkkejä joista on varmasti vielä hyötyä. Agilityssä oli vähän tyhmää, ettei koiraa voinut päästää irti, mutta Minnille alkoi löytyä vauhtia, erityisesti kepeillä, kun hihkuin koko ajan etttä mahtavaa mennään kepeille. Tietysti vielä käsiavuilla, mutta Minni on tainnut tajuta sen idean ;D Kokeilimme myös ihan hyppyjä ja putkea jotka menivät loistavasti. Yritän kovasti miettiä, että menenkö agility A- vai B-kurssille, vaikka meille suositeltiin B:tä. Mutta jos ne muuta koirat osaa jo kaiken jaja..
Kokonaisuudessaan leirillä oli tosi mahtavaa ja voitimme jopa ryhmäkilpailun ryhmämme kanssa (neljä amerikancockeria (leirillä olleista viidestä) ja yksi normi cockeri + Minni). Minni oppi leirillä tulemaan toisten koirien kanssa paremmin toimeen, ja muitakin perroja tavattiin. Even Cara oli aika paljon Minnin oloinen, vieraat ei juuri kiinnostaneet. Cara oli muutenkin todella samanlainen kuin Minni, ja tulivat Minnin kanssa hyvin toimeen. Siis istuivat vierekkäin välittämästä toisistaan :).
(Kone ei suostu lisäämään kuvia, laitan myöhemmin)

Mökkelyä ja Leireilyä

Eli juhannusta edeltävänä torstaina lähdettiin vuokramökille, Saimaan rannalle. Minni sai uida kuinka paljon vain jaksoi ja neiti jaksoi vaikka kuinka pitkään ;D. Kuvat kertovat enemmäin kuin tuhat sanaa:









Sunnuntaina ajoimme takaisin kotiin, ja aloin pakata Kennelliiton järjestämälle GouHau-leirille. Juuri ja juuri sain kaiken mahtumaan kahteen laukkuun, ja maanantaina lähdimme äitini kanssa hakemaan kaveriani Juliaa ja tämän lainakoiraa Maggietä. Olimme n. yhdeksän aikaan aamulla Julialla ja odottelimme jonkun aikaa Maggietä. Etukäteen saimme tietää vain Maggien nimen, ja sen että se on amerikancockeri, vuodenikäinen, musta ja tosi vilkas. Kun Maggie vihdoin tuli, huomasimme että se tosiaan on Vilkas, isolla Veellä. Maggie matkusti omassa boxissaan takakontissa ja Minni turvavaljaissa takana minun ja Julian välillä. Leiri alkoi vasta tiistaina, joten yövyimme yhden yön Kolilla, Sokoksen hotellissa. Illalla menimme pitkälle lenkille koirien kanssa, ja huomasimme että Maggie ei oikein ollut koskaan ollut metsässä, ja jännitti vähän kaatuneita puita. Pian myös ymmärsimme miksi Maggie ei ollu käynyt metsässä:



Jatkan huomenna :)

Leiri

Tänään oli vika päivä leirillä, ja koko leiri on ollut todella mahtava! Leirillä on käyty agilityä, TOKOa ja koiratanssia. Lisäksi meillä on ollut vähän koirahierontaa ja koiran ensiapua. Vaikka joka päivä on ollut vain kolme tuntia leiriä, se on ollut aika väsyttävää.
Leirillä oli meidän lisäksemme viisi muuta koirakkoa. Leiri oli suunnattu nuorille ja (jostain systä..) poikia ei leirillä ollut yhtäkään. Leirillä oli lagotto Max, labbis Choko, suomenlapinkoira Frodo, kääpiövillakoira Manu ja schapendoes Iita. Iitasta Minni sai heti tokana päivänä leikkikaverin ja kävimme läheisessä puistossa päästämässä koirat vapaaksi.

Agilityssä kävimme läpi kaikki esteet (paitsi keinu). Minnin suosikiksi nousivat yllättäen putki ja puomi. Ensimmäisen kerran, kun kokeilime putkea, ajattelin ettei se ikinä suostuisi mennä siitä läpi. Mutta muutaman kokeilukerran jälkeen se suorastaan ryntäsi putkeen. A-estettä Minni pelkäsi hiukan, mutta sekin alkoi sujua. Pussin kanssa olin myös varma ettei se mene sieltä, mutta tänään meni, vaikkei kukaan pitänyt pussin suuta auki. Muutaman kerran otettiin pientä rataa, ja ongelmaksi muodostui kepit. Minni ei kerta kaikkiaan tajua, miksi pitäisi mennä niistä, kun voisi vaan juosta seuraavalle esteelle. Syksyllä menemme ehdottomasti agility kurssille!

TOKOssa kertasimme perusjuttuja, koska olin ainoa, joka oli esim. harjoitellut sivulle tuloa. sain vinkkejä perusasennon parantamiseen ja paikalla makuuseen.

Koiratanssissa harjoittelimme muutamaa temppua, mm. peruuttamista. Koiratanssi ei kyllä taida olla minulle oma laji, mutta ihan hauskaa on opettaa temppuja ;D

Koirahieronnassa Minni rentoutui tosi nätisti ja huomasi kuinka se nautti siitä. Varsinkin takajaloissa oli vähän jumeja. Ehdottomasti aion jatkaa neidin hieromista.

Vanhempi kuva karvaisesta Minnistä.. Laiska omistaja ei jaksa ladata uusia kuvia kameralta koneelle.

Turkki ja kesä tekemisiä

Eli eilen lähti Minniltä turkki, ja tilalle tuli nahkarotta. Minni muistuttaa taas enemmän vinttikoiraa kuin perroa. Häntäkin on kuin piiska ;D. Kuvia neidistä tulee parin päivän sisällä.
Tänään mentiin pitkä harjoittelu matka bussilla Konalaan, koska maanantaina alkaa meillä päiväleiri siellä. Koirakoulu Kompassi järjestää viiden päivän mittaisen päivä leirin. Siellä on paljon kaikkea erilaista, mm. koiratanssia, temppuja ja tokoa. Saa nähdä, miten Minni jaksaa keskittyä tunnin bussimatkan jälkeen...

Juhannukseksi menemme mökille, ja sen jälkeen Kennelliiton nuorten kesäleirille Nurmekseen. Kennelliiton leiri on tarkoitettu enimmäkseen aloitteleville, mutta eiköhän meille ole siellä tarpeeksi tekemistä.

Lisää kuvia kesä-Minnistä pian.

Kesä kuvia :)

Match Show

Tänään olin Minnin kanssa ensimmäisessä mätsärissä, ja olen tosi ylpee neidistä. Osallistuimme junior handleriin, jossa tuomari huomasi kokemattomuuteni ja neljästä osallistujasta päädyimme sijalle 4, eli viimeisiksi. Sain kyllä plussaa siitä, että esitin "aran koiran" hyvin ja rohkaisin Minniä. Koirien vaihdossa sain coton de tulearin ja onneksi sitä oli helppo esittää ;D. Tyttö, joka esitti Minniä, esitti sen tosi hyvin. Minni tuntui olevan vähän transsissa ja tuijotti vain eteenpäin. Jännitin vähän sitä, että Minni olisi vähän murahtanut tai jotain kun yleensä kukaan ei tule niin iholle. Ehkä Minnikin on kasvattanut kuplan, jollaisessa Kola oleskelee yleensä ;)

Isojen koirien kehässä meni paremmin. Tuomari kehui Minnin hienoja hampaita ja hyvin rullaavia liikkeitä ja saimme punaisen nauhan. Punaisten kehässä ei sitten sijoituttu, kuten myöskään Katjan Remu ei sijoittunut. Jäin katsomaan isojen pentujen luokkaa, sillä siinä oli Minnin veljen Caban omistajan toinen koira, Moko. Moko tuli neljänneksi ja toinen musta vesikoira, Nemi (?), tuli neljänneksi. Portugalinvesikoira voitti isot pennut (Taisi olla Leia?).

Ihan hyvä fiilis jäi, yllätyin kun sain punaisen nauhan. Palkinnoksi junior handlerista sain karkki pussin ja Minni sai jotain koiran nameja.

Kuulumisia :)

Vaikka onkin ollut päivitys taukoa, ei me olla minnekään kadottu ;D

Minnin kanssa ollaan treenailtu edelleen TOKOa, mutta ei olla edistytty oikeastaan yhtään. Olen opettanut Minnille uusia temppuja, mm. terve, jossa Minni istuu ja sitten laittaa molemmat etutassunsa minun polveani vasten. Yleensä tuossa vaiheessa se myös venyttää itseään ja se näyttää aika huvittavalta. Haluaisin pidentää seuraamisen matkaa, mutta välillä tuntuu ettei Minnillä (eikä aina minullakaan) riitä into siihen. Muuta opeteltavaa ei nyt oikein ole. Lainasin Pienen Temppukirjankin kaverilleni, joten siitäkään ei ole oikein apua. Ehkä pitäisi aloittaa naksutteluun ehdollistaminen, mutta edelleen se kärsivällisyys taitaa puuttua.

Kesällä menen Minnin kanssa Kennelliiton nuortenleirille, joka on kyllä aika paljon suunnattu aloittelijoille, mutta eiköhän mekin saada jotain sieltä irti. Siellä on agilityn ja TOKOn alkeita, plus temppuilua. Luulen että me ei ihan TOKOn alkeita aleta kertaamaan, mutta agilityä olisi kiva kokeilla.

Kesän tulosta Minni osaa kyllä nauttia, neiti nimittäin tykkää olla ulkona ja pyydystää ampiaisia. Jälkimmäisestä yritän kieltää, mutta se tuskin tuottaa tulosta. Rusakot ovat myös alkaneet enemmän liikkua, ja niiden takia pitää olla tosi varovainen. Ne eivät nimittäin pelkää ihmisiä, joten ne eivät lähde kuin n. kymmenen metrin päässä pakoon, jolloin Minni huomaa ne. Korvat kyllä katoaa, mutta jänis on sen verran ylivoimainen Minnille, että Minni luovuttaa onneksi aika nopeasti.

Kesäisiä kuvia laitan myöhemmin, kun saan vähän parempia otoksia.

Jännä elukka ;)

Minni on joko a) masentunut b) valeraskauden kourissa c) muuten vain outo otus. Minni ei lenkillä juokse ympäri metsää, vaan kulkee perässä kuluttaen mahdollisimman vähän energiaa. Varsinkin kun on paljon lunta, otus ei _mitenkään_ voi hyppiä tuhlaten energiaa, vaan kulkee lenkittäjän jalan jäljissä. Kyllä neiti suostuu hakemaan kepin tai pallon jos heittää, ihan innostuneestikin, mutta ei itse tuo keppiä heitettäväksi. Kotona ja omalla pihalla Minni tykkää leikkiä, mutta ei muiden koirien kanssa, eikä yleensä vieraiden kanssakaan. Miten energian saa tuosta koirasta pois jos ei lenkkeilemällä ja leikkimällä? Kun ei aivotyö mielestäni riitä. Siis ei Minni mitään tuhoa, nukkuu vain rauhassa.
Poikkeuksiakin (onneksi) on. Jos Minniä innostaa leikkiin, se juoksee ihan innoissaan ja haukkuu => en usko että on kipeä tms. Se ei siis leikkiessä säästä energiaa, mutta normaalilla metsä lenkillä (vapaana ollessaan) säästelee. Päivät Minni nukkuu, ja yöllä se nukkuu. Ja jos ei olla lenkillä tai leikiä tai olla keittiössä, Minni makaa makuupaikassaan ja katselee muita. Ja yleensä syö myös jotain solmuluuta.



Minni rrrakastaa pikkulapsia. Minni menee häntä heiluen pienten luo ja haistelee suupieliä, muttei nuolaise. Liian montaa pientä ei kuitenkaan saa olla räpläämässä, muuten neiti hermostuu. Tuntemattomatkin pikkulapset ovat Minnin suosiossa ja Minnistä olisi kiva touhuta niiden kanssa vaikka kuinka ;D

Kaikkea säätöä

Minnin juoksut loppuivat jo muutama viikko sitten, mutta ei olla käyty treeneissä kiusaamassa uroksia. Tällä tai ensi viikolla ilmestytään pommariin treenaamaan sivulle tuloa. Kun se(kin) on mennyt vähän huonosti. Sivulle tulee välillä ihan nätisti, mutta heti kun vapauttaa/antaa namin, niin astuu nopeasti muutaman askeleen sivulle. Ilmeisesti olen astunut neidin varpaille. Höh. Nyt vaan yritetään korjata tuota ongelmaa. Ja Minni ei osaa oikein enää istua o.O, vaan menee maahan kun sanoo istu. Hömph.

Karvakin lähti viikko sitten maanantaina ja meille saapui Whippetin ja rotan sekoitus, joka muistuttaa Potterien Dobby-kotitonttua. Minni tuntuu olevan pelkkää jalkaa ja silmää ;D. Turkki olikin jo vähän huopaantunut tassuista ja erityisesti rinnasta. Tossa pari kuvaa.

Ennen...


...ja jälkeen x)

Nyt ne sitten tuli, juoksut

Eli eilen aamulla äitini huomasi lattialla muutaman veritipan, ja selvisi nopeasti, että Minnillä on alkaneet juoksut. Tosi väsyneen olonen, ja hellyyden kipeä. Koko ajan tulemassa silitettäväksi. Raasu parka. Ei mikään ihme ettei viikko sitten pommarissa treenaaminen innostanut.